Tervehdys Rimmilästä!
Kirjeen kirjoittaminen on nyt just liikaa. Mutta haluan kirjoittaa jotain, jotta tiedät, että olen yhä olemassa. Joten saat ensimmäisen postikortin!
Viimeksi kirjoitin kuolemasta. Se on iso ja lopullinen aihe. Oikeastaan ainoa, mistä sen jälkeen voi kirjoittaa, on elämä.
Parasta lääkettä maatumismietteiden keskellä on arkiset, maatahipovat puuhat. Olen nyppinyt tomaateista varkaita, nyhvännyt kotinurkkia armaani kanssa, juottanut helteen läkähtämää puutarhaa, tiskannut, joogannut, käynyt töissäkin ja tavannut lähimpiäni.
Kesäpäivänseisaus vietettiin askarrellen aikuistenoikeesti tehden omat medicine shieldit (suom.huom. lääkekilpi :)?). Intiaanien perinteessä se on kilpi, joka kuvastaa kaikkea mikä on suojannut ja suojaa minua. Olipahan sukellus!
Terkuin, Ansku
P.s. Kortin kuvassa jatkuu lääketeema: pihapihlajan ympärille valmisteilla oleva medicine wheel.
Kirjeitä Rimmilästä 